Lupasin itselleni että syyskuun alusta alkaa taas kunnon tsemppi ton laihdutuksen kanssa...lupaukseni ovat yleensä tyhjän kanssa mutta nyt on pakko pitää kyllä puheensa ja alkaa pudottamaan tota läskivuorta. Ajatuksenani oli että lähden ohjattuun kuntosali treeneihin...alkaisi jo ensiviikon tiistaina tossa lähikunnan uimahallissa. Ja ihan on onneksi vaan naisille tarkoitettu...mutta...taas menisi asiat päällekkäin. Samana iltana, lähes samaan aikaan on koiran koulutuspäivä...siispä kumpaan menisin? Tiukkaa tekee että ehtisin molempiin, ehkä juuri ja juuri. Toisaalta tuo pikkuipana tarvisi kovastikin jo koulutusta ja täällä nurkilla ei sitä paljon ole saatavilla. On se muuten ihme, että jos joskus harvoin johonkin olisin menossa käy aina näin...Katotaan miten mun käy...vähän epäilen ettei musta ole edes lähtiäksi.

No oli miten oli...tollasia suunnitelmia mulla on. Eikös se ole jo paljon että suunnittelee lähtevänsä johonkin treenitunnille? Uimaan mua ei kyllä yleiseen uimahalliin saa millään, ei edes kirveellä...sen verran todellakin osaan hävetä itteäni tai siis näitä läskivuoria. Joka puolella roikkuu löysää ihraa...yök!!! Ihan itteäkin hirvittää...Mutta siis kohta on syyskuu ja silloin alkaa taas jälleen kerran uusi elämä...monastikohan olen jo uudesti syntynyt kun näitä uuden elämän alkuja on jo aikamoinen määrä...No pysyypä ainakin nuorena!

Kävin muuten eilen pikapikaa shoppailemassa Lindexilla ja Kappahlissa, ihan vaan kattomassa mitä kivaa siellä olisi..ostin minä yhden ruusukuvioisen paidan, edullinen ja kaunis, ja hei: L-koko ihan ilman mitään xxxx:iä. Kivaa ettei tarvi ostaa ihan niitä isoimpia kokoja vaikka painoa onkin tullut takaisin alkukesän pudotuksesta...oli kyllä aika paljon kivoja kuteita mutta jätin ostamiset tohon yhteen puseroon jos sitä vaikka tässä syksyn aikana saisi ittensä pikkasen hoikempaan kuntoon...Pitäisi piristää muutenkin vähän itseä: hiusväripurkit on ollut kohta kaksi viikkoa odottamassa kylpyhuoneessa mutta vielä tässä harmaassa päässä täällä istutaan...aina iskee laiskuus kun tulee se aika että pitäisi värjätä hiukset...Lauantaina viimeistään täytyy yrittää värjätä...

Lenkillä olen yrittänyt käydä...kävelty koirien kanssa metsässä tai peltoteitä pitkin...vasen polvi on vaan jostain ottanut nokkiinsa...tuntuu kuin olisi keskeltä halki kun tulee esim. rappuja alas...aika mukavasti pistää. Ehkäpä vaiva menee ohi yhtä nopeasti kuin tulikin...mitäs muuta vaivaa mulla onkaan, ai niin vasen olkapää/solisluu on tehnyt ja stopin..eipä tolla kädellä paljon nostella mitään...aamulla tuntuu että koko vasenkäsi olisi lukossa tosta solisluun kohdalta..ei taivu sitten mihinkään suuntaan. Ja lääkäriinhän ei tietenkään voi mennä...kukas nyt näin pikkuisista vaivoista kehtaa valittaa. Kärsittävä on ja toivottava että aika parantaa. Tänään olen lähdössä ton nuoremman koiran kanssa näyttelyharjoituksiin, jospa sitä kehtaisi joskus viedä koiranäyttelyihin...on muuten aikamoinen pahantekijä..kehtasi pistellä päivällä hienon otsalampunkin suihinsa...miten se huomasikin sen pöydältä...nyt täytyy kävellä sitten pimeässä kun on lamppu pikkusen uusissa kuosissa....mukavia noi koirat.

Ja kun näitä kaikenmaailman kansalaisopiston kursseja alkaa näin syksyllä olemaan, niin ilmoitin itteni huonekalujen entisöintikurssille...toivotaan että mahdun vielä ryhmään. Varastot olisi täynnä vanhoja huonekaluja...meidän olohuoneen vanhat sohvat ja tuolit palautuivat tädiltä takaisin meille joten niitä olisi kiva alkaa entraamaan..ne on varmaan jostain 30-40-luvulta, olisi ihana  päällystää ne jollain ruusukuvioisella kankaalla... Niihin kuuluu myös ruokapöytä ja topatut tuolit, jotka täytyisi ja laittaa uuteen uskoon...olisi paljon tollasta harrastamista kunhan vaan osaisi, olisi aikaa ja tärkeimpänä: saisi aikaiseksi...

Päivä on mennyt mulla hommissa tuolla viljakuivurilla...pölyistä ja kutisevaa hommaa...mutta se työ vaan kuuluu tämmöisen maajussin hommiin...nyt tarttis mennä suihkuun että piristyisi ja illalla lähteä ajelemaan sitten kohti koirakoulua...toivotaan ettei sataisi pahemmin...tänään on vähän väliä tullut semmoisia sadekuuroja että pois alta...jotain ukkosta varmaan liikkeellä. Toisaalta ihan kivaa kun sataa...tekeepi luonnolle ja etenkin sienille hyvää..olisi toivoa että nousisi vielä kanttarelleja ym. ihania sieniä pintaan...toissapäivänä löysin lenkillä sen verran noita keltaisia ihanuuksia että sain tehtyä sienipiirakan...olipas hyvää pitkästä aikaa.

Ai niin, tärkein meinasi unohtua: paino oli aamulla 98,5 kiloa että onpa sitä tullut peräti 5 kiloa takaisin siitä mitä vähimmillään oli...Kiva juttu mutta en anna sen nyt masentaa mua...olen niin monta kertaa jojoillut tän painon kanssa että ihmehän se olisi ollut jos olisin pystynyt jatkamaan tota mun kuuria samaan syssyyn...työ alkukesällä oli puutarhalla niin rankkaa että se jo laihdutti minua varmasti ton 5 kiloa, sitten kun tuli ns. joutoaikaa niin tottakai sitä alkoi taas paino nousemaan...mä otan nyt tavoitteeksi joulukuun lopun ja sinne toivon että saan puntarit pysähtymään tohon 88 kilon kieppeille...eli 4 kk aikaa tiputtaa 10 kiloa...ei paha ei. Kuvittelen pystyväni tuohon kun taas oikein tosissani alan maanantaina katsomaan mitä suuhuni laitan. Sillä 30.8. alkaa taas "uusi elämä", jälleen kerran....Tavataan taas blogimaailmassa!