Ja toivottavasti laihempaa meille kaikille pullukoille...vajaa vuosi sitten oltiin tässä samassa tilanteessa...tuijotin silmät pyöreänä vaakaan ja etenkin siinä näkyviin painolukemiin. Tänä aamuna oli lukemat 102 kilon paikkeilla...eli reilu kaksi kiloa vähemmän kuin vuosi sitten maaliskuussa...eli onpas todellakin vuoden aikana laihduttu kovasti...tai siis oltaisiin jos olisi pysytynyt pitämään ne kaikki tiputetut 12 kiloa pois...ihminen on luuseri...tai siis ainakin minä. Tuhat kertaa olen varmasti tiputtanut tuon saman määrän kiloja ja tuhat kertaa ne ovat tulleet aina takaisin. Viime keväänä olin intoa täynnä ja laihdutus sujuikin hyvin siihen asti kun alkoi tuo työmäärä puutarhalla vähetä ja laiskuus iskeä...jäätelöä alkoi mennä joka päivä..pakkohan sitä oli helteillä jollain vilvoitella...ja siitä se alamäki lähti menemään. Nyt ei välttämättä ole sellaista tsemppiä saanut ajettua itseensä mutta pakko olisi se into jostain löytyä...yleiskunto on todella huono...lenkit ovat lyhyitä noiden koirien kanssa...aamulla tulee nukuttua liian pitkään..ja ensimmäiseksi aamiaisella on pullat edessä. Se on ihme että vaikka sitä itse tajuaa oman tilanteensa ja miten siihen voisi vaikuttaa ei vaan saa tehdyksi mitään konkreettista muutosta.

Näin uuden vuoden alla on tullut jo monta uutta kuvastoa missä taas on kaikenmaailman ihanat vaatteet myynnissä...mutta miltä ne tämmösen pullukan päällä näyttäisi. Ei miltään. Sitä katselee ja ajattelee että sitten tilaan kun olen laihtunut...ja siis koskahan se ihme tapahtuu? Ei tuo 10 kilon pudotus mitään auta tässä kropassa...eilen katselin miten paksut nuo mun käsivarret voi olla...aivan kuin jollain kuulan työntäjällä...ja ei ne lihaksia ole vaan sitä itteä..ihraa. Ilmankos ei mua näy koskaan hihattomissa paidoissa...on ne vaan niin öklöt nuo allikädet. Nyt olen harkinnut todella vakavasti että ottaisi tuollaisen pussikuurin viikoksi...niitä xtrav.-pusseja olisi tuolla kaapissa. Jos siitä saisi sen motivaation joka kantaisi pitkälle kevääseen..mihinkään ryhmään en halua lähteä eikä liiemmin ole kyllä rahaakaan laittaa tommosiin kuureihin...

Jos tota laihdutusta ajattelee järkevästi..(siis muutenkin että olisi kiva laihtua sen takia että näyttäisi paremmalta)..parempi terveys on se varmaan kaikkein tärkein mitä painonpudotuksesta seuraa: nythän mulla on kaikenlaista vaivaa jotka varmaan 90 % johtuvat liikapainosta: selkäkivut, jalkavaivat, rytmihäiriöt, väsymys, ärtyisyys, sosiaalinen eristäytyminen...siinäpä niitä tärkeimpiä. Olisi kiva osallistua moniinkin harrastuksiin mutta eihän tämmöinen pullukka kehtaa mennä mihinkään...(toistankohan minä viime kevään aatoksia paljonkin)...mutta näinhän se on...ollaan yhteiskunnassa hyljeksitty ryhmä me lihavat ja etenkin kuin meillä monella on vielä huono itsetunto niin olemme helppoa riistaa...

Mulla on nyt kaksi päivää aikaa saada itseni henkisesti valmiiksi siihen että maanantaina (juu annoin itselleni pikkasen armon aikaa) alkaa yritys kohti pienempää minua...eli virallinen punnituspäivä on maanantai aamu...siitä se sitten taas jälleen kerran lähtee...tuhannen ja yhdennen kerran...olisiko tämä nyt se viiminen kerta?

Kiitos kommenteistanne jo etukäteen mitä tänä vuonna tulette tänne mun blogiin laittamaan...ohjeet ja neuvot ovat tervetulleita..ja tsemppiänne tarvitaan....Toivotaan siis tästä vuodesta meille kaikille laihduttajille menestyksekästä vuotta ja paljon pudotettuja kiloja!!!!